He kiiruhtivat

Perjantai 21.12.2012

Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat  toisilleen: "Nyt Betlehemiin”! Luuk 2:15.

Kuinka tuttuja meille ovatkaan nuo jouluun kuuluvat sanat, he menivät kiiruhtaen. Muistamme hyvin, miten paimenet enkelinäyn jälkeen päättivät yksissä tuumin lähteä suoraan Betlehemiin. He eivät tarvin-neet lähtöön muuta kehotusta.
Nuo, sen maailmanajan vuorotyöläiset olivat kaikkein halvimpia ihmisten joukossa juuri sen tähden, että joutuivat tekemään työtä sapattina. On mahdollista, että he olivat tuol-la hetkellä vartioimassa temppelin lampaita. Monien uhrime-nojen tähden lamapaita tarvittiin paljon ja silloin piti olla myös paimenia. Paimen ei kelvannut toimimaan edes todis-tajana oikeudessa, eikä ihmisil-lä ollut lupa auttaa ”paimenia eikä pakanoita”.

Tälle ihmiskunnan pohjasakalle, juuri noille halvoille paimenille, Jumala ilmoitti ensimmäisenä Vapahtajan syntymästä; te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.

Sanoman kuultuaan paimenet lähtivät kiiruhtaen lapsen luo. Heillä oli varsin vähäiset tiedot tapahtuneesta, mutta he lähti-vät. Meillä, joilla on paljon enemmän tietoa tuon jouluyön tapahtumista, on myös etuoikeus kiiruhtaa Jeesus-lapsen seimelle, taas kerran.

Yhä uudelleen ja uudelleen en-kelit julistavat ilosanomaa vas-tasyntyneestä maailman Vapahtajasta ja se on tarkoitettu meille jokaiselle. Sieltä seimeltä on suora yhteys Golgatan keskimmäiselle ristille, jossa tuo sama Vapahtaja kuoli meidän syntiemme tähden. Sen tähden meillä on iankaikkisen elämän toivo.

Näin adventin aikaan on hyvä kiiruhtaa seimen lapsen luo ja jättää muuta joulukiiruhtamista vähemmälle. Pelastaja on Jeesus Kristus, yksin hän, ei kukaan muu.

Siunattua joulun aikaasi.
Leena ja Arto Auranen